Minä ja Annika käytiin viimeviikolla Tanskassa, ja se matka ei ollu ihan tavallinen turistireissu, ei tosiaankaan! Käytiin nimittäin katsastamassa Robbie Williamssin keikka! Robbie veti keikan Köpiksen parkenissa joka oli siis futisstadion jonne mahtuu semmoset 40 000 ihmistä (jos en ihan väärin muista). Meillä oli permanto paikat, ja muuten oli mun eka kerta permannolla hui, mikä teki tästä keikasta vielä jännempää!
Meijän matka alko Helsinki-Vantaan lentokentältä klo 7 aamulla. Tällä matkalla mä koin monta "ekaakertaa" kuten esimerkiks tää oli mun ensimmäinen lentomatka ilman vanhempia! Meijän suunnitelmana oli jonottaa koko päivä, jotta saatais hyvät paikat. Käytäis ensin heittää kamat hotellille ja siitä suoraan jonoon. No eipä asiat tietenkään menny ihan suunnitelmien mukaan. Löydettiin ittemme just hyvin hotellille, ilman että kysyttiin reittiä! Päättettiin kamojen heiton jälkeen mennä syömään perus mäkkäriin mikä oltiin bongattu matkalla hotellille. Kello oli vasta niin vähän aamulla että siellä mäkkärissä ei myyty ku AAMUPALAA, oltiin ihan että wtf ei suomen mäkkäreissä myydä aamupalaa, vai myydäänkö???
Siinä vatsat kurnien ja miettien että mistä saadaan ja mitä ruokaa koska mäkkärin aamupalat ei oikeen hotsittanu. Päätettiin käyä tsekkaamassa jonotustilanne ja ylipäätään parken et millanen paikka se oikeen on. Mentiin oikeella bussilla mutta tietenkin väärään suuntaan. Lopulta päästiin parkenille, siellä oli jonkun verran ihmisiä, meillä meni tähän harhailuun sen verran aikaa että mäkissä oli jo vaihtunu normi aterioiks ruuat. Palattiin sinne syötiin, ja mentiin uudestaan parkenille.Parkenilla ihmeteltiin kun ihmiset istu siellä tosi hajallaan, eikä ollenkaan jonossa. Siinä sitten mietittiin että mihin kehtaa istua ja voidaanko me ylipäätään istua siellä. Pyörittiin paikalleen ja pari tanskalaista alko meille puhuu tanskaks tietenkin, oltiin siinä vaan ihan woot, ja ignoorattiin ne kunnes ne vaan ei lakannu puhumasta ja kysyttiin että "sorry" ja sitten se selitti meille enkuks että mikä se jonotus tsydeemi oikeen oli.
Laitettiin nimemme listaan ja saatiin käteen numerot ja mentiin istumaan, edelleen ihan pihalla siitä mitä tapahtuu. Siinä sitten jonoteltiin pari tuntia kunnes kaikkia meitä huudeltiin lähemmäks ja meille jaettiin pinkit laput joissa oli sama numero kun meijän ranteissa. Oli ihan älyttömän kuuma ja päätettiin mennä varjoon istumaan vaihteeks. Oli välillä ihan älyttömän huono olo ja musta tuntu että tästä ei tuu mitään ja että tässä ei voi käydä ku huonosti. Pieniä epätoivon hetkiä hehheh. Kulu taas jonkun aikaa kun meijät taas huudettiin lähemmäs, tällä kertaa meille jaettiin rannekkeet joissa luki "we were here first, robbie williams super fanzone"ihan törkeen coolit! Nää kaikki asiat tarkotti että päästään ensimmäisinä sisään. Ei oikeen ymmärretty niistä ohjeista mitään, koska ne oli tanskaks ja mentiin sitten kysymään yhdeltä niistä järjestäjistä että mikä juttu tää nyt oikeen on ja mitä seuraavaks tapahtuu. Se oli todella ystävällinen ja selitti kaiken selväks meille.
Meille sanottiin, että sieltä sai lähteä mutta piti olla tiettyyn aikaan takasin siellä. Lähettiin siitä hotellille, hotellilla me molemmat vaan röhnotettiin onnellisina ja väsyneinä, meillä oli vihdoin kaikki hommat hallussa vaikka vähän vielä epäilytti että päästäänkö me oikeesti ensimmäisten joukossa sisään vai oliko meitä vaan huijattu. Kun aika koitti me palattiin takasin parkenille, siellä me odoteltiin lisäohjeita edelleen vähän pihalla kaikesta. Järjestäydyttiin numerojärjestyksessä jonoon me ei oltu onneks ainoita epätanskalaisia siellä. Meijän edessä jonossa oli italialainen tyttö jonka kanssa oltiin yhtä pihalla kaikesta. Kello lähestyi kuutta (ovien aukeamis aikaa) ja järkkäreiden määrä ovilla lisäänty. Alko vihdoin vaikuttaa siltä että päästään oikeesti ekojen joukossa sisään.
Ovet aukes, me siinä rauhallisesti lähdettiin lipumaan kohti ovia, sisällä ihasteltiin paikkaa ja käveltiin kohti lavaa. Siis WOU oikeesti oli ihan hullut fiilikset, ei sitä pystyny tajuumaan me oltiin sisällä. Päästiin ETURIVIIN MITÄMITÄMITÄ!!! Totta se on se lava oli semi iso, ja oltiin sen keskilavan oikeella puolella, aitaavasten eturivissä. Ei vieläkään pystytty tajuumaan mitään. Miten ihmeessä me oltiin päädytty siihen. Tän jälkeen oli aika paljon odottelua, istuskeltiin ja seisoskeltiin siinä. Aika kulu matelemalla kunnes vihdoin. Olly Murs alotti soittamisen. Se oli kans tosi hyvä, ihanat housut hihi. Se oli aikapaljon siinä keskilavalla joten ei nähty sitä kunnolla muutakun screenistä. Ei siinä mitään, eihän me sitä oltu varsinaisesti kattomaan. Ollyn jälkeen oli taas odottelu aikaa.
Kunnes viimein bändi asteli lavalle. Tunnelma kohos, meijän edessä olevien lamppujen takaa alko nousemaan keltasta savua (joka muuten hais ihan hirveeltä). Tunnelma kokoajan nous ja nous. Yhtäkkiä näin että Robbie laskeutuu katosta ihan siihen 2 metrin päähän musta, olin luullu että se tulee ihan jostain muualta. Ja siinä se nyt oli, ihana Robbie. WOU ilmielävänä mun silmien edessä. Ihan tajutonta! Setti alko Let Me Entertain Youlla. Ihan mahtavaa, koko stadion laulo mukana, kaikilla hyvä fiilis. Ihana Robbari täydellisenä. En osaa sanoin kuvailla sitä. Pisti siinäki ihan sanattomaks!
Koko keikka oli täydellisyyttä, mulla ei oo mitään valittamista siis ihan oikeesti, täydellistä. En ees tienny että voi olla näin täydellistä. Robbie veti toosi pitkän setin, about joku 2 tuntia suunnilleen. Eikä ollu pelkästään mitään hittibiisejä, siinä oli muutama biisi joita en oo edes koskaan kuullukkaan! Ja se koko show oli tosi spektaakkelimainen, oli savukoneita, kymmen metrisiä Robbien päitä, ilmapalloja, liekkejä, vettä, RAKETTEJA, ja sit sellasta nauhaa. Oon kattonu kun telkkarista on joskus tullu joitain Robbarin keikkoja, ei ne oo koskaan ollu noin spektaakkelimaisia. Ne on ollu jopa hieman ehkä tylsiä. Odotin että toi ois ollu samanlainen mutta ei ei ollu yhtään.
Paras keikka millä oon koskaan ollu, ei epäilystäkään. Robbie oli ainakin mun mielestä paljon enemmän sillä meidän puolella lavaa, mikä oli ihan mahtavaa ja siinä suoraan meijän edessä oli myös screeni josta pysty kattomaan aina kun se oli siellä toisellapuolella. Lähimmillään Robbie oli meistä vajaan metrin päässä!! Fanitan Robbieta mut en oo koskaan ollu mikään SUPER fani. MUT NYT KYLLÄ OON!! koko keikka päätty Angelssiin ja Robbie poistu lavalta koko stadionin laulaessa kertsiä. AH TÄYDELLISYYTTÄ!
